[pääsivu] [tutkimuksen rahoitus ]

Thulen tutkijakoulutus

Millainen on hyvä apurahahakemus?

FT Kirsi Latola

Apurahahakemusta kirjoitettaessa on tärkeintä noudattaa tarkasti hakuohjeita. Hakuohjeista löytyy tieto siitä mitä hakemuksen tulee sisältää ja mitkä liitteet siihen kuuluvat (esim. tutkimus­suunnitelma, ansioluettelo tai cv, julkaisuluettelo ja ohjaajan lausunto). Hakemuslomakkeen kysymyksiin on vastattava eikä vain viitata liitteiseen. Lomakkeesta hakemuksen arvioija löytää parhaiten hakijan tiedot (esim. haettu summa ja käyttötarkoitus, hankkeen toteutumisaika) ja turhautuu jos joutuu hakemaan oleellisia tietoja liitteistä.

Aiemmista rahoituspäätöksistä näkee mihin tarkoituksiin säätiö tai rahasto on apurahoja myöntänyt. Merkittävimmät säätiöt ja rahastot löytyvät säätiöpalvelun www-sivuilta, sieltä löytyy myös tieto jaetuista summista. Suhteuttamalla oman hakemuksensa edellisenä vuotena jaettuihin apurahoihin saa käsityksen siitä, millaiset mahdollisuudet omalla hakemuksella on.

Tutkimussuunnitelman kirjoittaminen

Hyvä tutkimussuunnitelma on realistinen, selkeä ja looginen, josta aiheesta tietämätönkin ymmärtää aiheen merkittävyyden ja sen mihin aihe yleensä liittyy. Huolellinen, kokonaisvaltainen suunnittelu ja oman työnsä miettiminen mahdollisimman pitkälle ovat hyvän tutkimussuunnitelman peruspilarit. Pystyäkseen kirjoittamaan hyvän tutkimussuunnitelman on jatko-opiskelijan itse ymmärrettävä aiheen merkitys ja liittymäkohdat tieteeseen/yhteiskuntaan/ympäristöön. Kannattaa myös luetuttaa tutkimussuunnitelma muilla ja käyttää hyväkseen saatu kritiikki.

Tutkimussuunnitelma räätälöidään aina kyseisen säätiön/rahaston tarpeisiin ja kirjoitetaan heidän ohjeidensa mukaisesti. Esimerkiksi Suomen Akatemialla on tarkat ohjeet siitä mitä tutkimussuunnitelman tulee pitää sisältää. Annettua otsikointia ja ohjepituutta tulee noudattaa.

Tutkimuksen tausta

Tutkimussuunnitelma aloitetaan tutkimuksen taustalla, jossa lukija johdatetaan aiheeseen: miksi aihe on tärkeä kansallisesti ja kansainvälisesti ja mitä siitä tiedetään aikaisempien tutkimusten perusteella? Tekstissä viitataan muutamaan mahdollisimman tuoreeseen ja aiheen kannalta merkittävimpään lähteeseen. Myös omiin julkaisuihin kannattaa ehdottomasti viitata jos niitä on ilmestynyt.

Tutkimuksen tavoitteet ja hypoteesit

Tutkimuksen tavoitteisiin kirjataan mihin kysymyksiin työssä vastataan. Esimerkiksi: "Tässä työssä tutkitaan miten yläilmakehän otsonikerroksen ohenemisen myötä lisääntynyt UV-B -säteily vaikuttaa männyn kasvuun". On hyvä kirjata kolme-viisi keskeistä kysymystä, joista yksi on todella keskeinen asia ja jonka problematiikkaa tarkennetaan muutamalla selventävällä alakysymyksellä. Esimerkiksi "Tutkimuksessa selvitetään mitä rakenteellisia muutoksia UV-B -säteily saa aikaan männyssä ja miten mahdolliset muutokset neulasten rakenteessa vaikuttavat kasvuun". Alakysymykset kannattaa esittää tutkimuksen osatöinä omien otsikkoiden alla, mikä tekee suunnitelmasta selkeän ja helposti luettavan. Tavoitteiden kirjoittamisessa kannattaa välttää sellaisia sanontoja kuin "pyritään selvittämään" tai "tarkastellaan", näistä saa sen vaikutelman että tutkija ei ole varma työstään vaan tutkimus on lähinnä harrastelua. 

Tutkimushypoteesejä on hyvä esittää myös kolme-viisi. Selkeintä on numeroida ne luetteloksi, esim. "Tutkimushypoteesi 1. Mänty puollustautuu lisääntynyttä UV-B -säteilyä vastaan lisäämällä neulasen pintakerroksen paksuutta. Tämä johtaa neulasen kasvu heikkenemiseen männyn käyttäessä enemmän yhteyttämistuotteita puollustautumiseen kuin kasvuun." Hypoteesit on hyvä esittää loogisessa järjestyksessä esim. yleisimmästä kapea-alaisempaan.

Tutkimusmenetelmät

Osatöiden ollessa kyseessä tutkimusmenetelmät esitetään jokaisen osatyön osalta. Jos menetelmä on uusi, tulee se esittää perusteellisesti jotta lukija ymmärtää toisaalta sen mistä menetelmässä on kyse ja toisaalta sen että menetelmä on hakijalla hallussa. Aiemmin käytettyjen menetelmien osalta voi viitata julkaisuihin, joissa ko menetelmä on dokumentoitu. Tällöin itse menetelmää ei tarvitse esittää perusteellisesti, vaan pääasiat riittävät.

Tutkimuksen aikataulu

Aikataulu tulee esittää niin realistisesti kuin mahdollista. Mahdottomia ei kannata luvata, mutta ei liian pitkää ja löysääkään aikataulua. Hyvä olisi mitoittaa väitöstyö neljään vuoteen, jos se on työn vaativuuden kannalta realistista. Täytyy muistaa että esim. laboratoriotöihin tai tulosten analysointiin tilastotieteellisesti voi mennä aikaa paljon enemmän kuin on ajatellut. Aikataulu on suuntaa antava, sillä tutkimuksen edetessä saaduista tuloksista riippuen hypoteesit voivat muuttua ja vastoinkäymiset voivat viedä suhteettomasti aikaa. Tutkimuksen aikataulun voi esittää myös taulukon muodossa jossa eri töiden kestot on piirretty aikajanoina neljän vuoden sisälle. Esimerkiksi tähän malliin:

Tulokset

Tuloksiin kirjoitetaan arvio tulosten merkityksestä ja soveltamis­mahdollisuuksista. Tutkimuksen tulokset esitetään julkaisuina, joille annetaan alustavat otsikot ja valmistumisvuosi. Tämä antaa lukijalle selkeän viestin siitä että hakija on suunnitellut työnsä tarkkaan.