[pääsivu]
Thule tutkijakoulutus | Päivitetty 25.03.2009 |
Jatko-opiskelijan sosiaaliturva | |
APURAHANSAAJIEN
SOSIAALITURVA Apurahan saajan on itse huolehdittava vakuutusturvansa järjestämisestä ja mahdollisesti huomioitava sen kustannukset apurahahakemuksessa. Apurahan saajien on myös otettava huomioon heidän sosiaaliturvaansa koskeva lainsäädännön muutos. Muutos on astunut voimaan 1.1.2009. Tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan tarkoitettujen Suomesta 1.1.2009 jälkeen myönnettyjen apurahojen turvin tehtävä työ on vakuutusvelvollisuuden piirissä, mikäli apurahalla työskentely kestää yhtäjaksoisesti vähintään neljä (4) kuukautta. Vakuutettavan apurahansaajan tulee asua Suomessa tai hänen tulee olla Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piirissä EY:n sosiaaliturva-asetuksen tai sosiaaliturva¬sopimuksen perusteella. Apurahan määrän tulee lisäksi olla vuosityötuloksi muunnettuna vähintään 3280,47 euroa (vuoden 2009 tasossa). Vakuutus
voi alkaa aikaisintaan myönteisen apurahapäätöksen
saamisen jälkeen. Kaikkien
vakuuttamisen edellytykset täyttävien työskentelyapurahojen
osalta on tehtävä erillinen hakemus. Vakuutusta on haettava
kolmen (3) kuukauden kuluessa työskentelyn alkamisesta.
Vakuutushakemuksen voi tehdä kirjautumalla Melan sähköisiin
asiointipaveluihin. Hakemuslomake löytyy myös Melan internetsivuilta.
Vakuutushakemuksen
voi tehdä myös Melan asiamiesten vastaanotoilla.
Vastuu vakuutuksen ottamisesta ja vakuutusmaksujen maksamisesta on apurahansaajalla.
Lakisääteiset vakuutusmaksut ovat keskimäärin n. 14
% työskentelyapurahan määrästä. Melan sivuilla
on
laskuri,
jonka avulla apurahansaaja voi arvioida vakuutusmaksujaan. Lisätietoja
ja yhteystiedot sosiaaliturvan hoitamiseksi
www.mela.fi. |
|
APURAHAT
JA VEROTUS Apurahan veroton määrä on vuoden 2009 alusta lukien 1525 euroa/kk sisältäen saajalle tulevan maksun MYEL:n mukaisen sosiaaliturvan. Ilman sosiaaliturvan osuutta apuraha on 1343,33 euroa/kk. Vakuutusturva on pakollinen ja apurahan saajan on itse järjestettävä se. Melan sivuilla on laskuri, jonka avulla apurahansaaja voi arvioida vakuutusmaksujaan. Apurahojen veronalaisuuden tulkitsee aina viimekädessä verottaja. Ratkaisut tehdään aina tapauksittain. Perussäädökset ovat tuloverolain 82 §:ssä. Verovapaus edellyttää, että apuraha on saatu opintoja tai tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa varten ja että se on ollut yleisesti haettavissa. Jos apurahan antaja on julkisyhteisö, verovapaus koskee sen koko määrää. Jos apurahan antajana on jokin muu kuin julkisyhteisö, se on veronalaista siltä osin kuin näiden ja julkisyhteisöjen antamat apurahat kulujen vähentämisen jälkeen ylittävät valtion taiteilija-apurahan vuotuisen määrän (vuonna 2009 verovapaa määrä on 18 300 euroa). Olennaista
apurahan verottomuuden kannalta on myös se, onko apurahan saajan
ja myöntäjän välillä palvelussuhde. Jos rahoituksen
myöntäjänä on saajan työnantaja, niin suoritus
on verottajan näkökulmasta useimmiten korvausta tehdystä
työstä, vaikka se maksettaisiin apurahan nimellä. Apurahan
ei siis saa olla vastiketta jostain työsuorituksesta, apurahan antaminen
ei voi tuoda maksajalle taloudellista hyötyä. Verottajan
ohjeita löytyy verohallituksen verkkosivuilta
ja julkaisusta Henkilöverotuksen käsikirja. Lisäksi apurahoihin,
stipendeihin ja avustuksiin sovelletaan valtionavustuslain (688/2001)
määräyksiä. |
|
OULUN YLIOPISTON PALVELUKSESSA JA HAET APURAHAA – MITÄ TARVITSET TIETÄÄ Mikäli henkilö on palvelussuhteessa yliopistoon, katsotaan yliopistolta saatu rahoitus yleensä palkkatuloksi. Apurahatyöskentelyn osalta on ehdoton edellytys, että henkilö on yliopiston maksaman apurahakauden ajan virka¬vapaana varsinaisesta tehtävästään. Virkavapauden kesto on suhteessa myönnetyn apurahan määrään (esim. 3 600 euron apuraha edellyttää vähintään 2 kuukauden virkavapautta). Apurahakauden
aikana työskentelyn tulee olla muuta kuin varsinaisen palvelusuhteen
aikaiset työtehtävät (poikkeuksena tutkimustehtävät).
Virkavapauden aikana on sallittua ainoastaan saattaa päätökseen
sellainen sivutoiminen tuntiopetus, joka on alkanut ennen apurahakauden
alkua ja jonka keskeyttäminen tai uudelleen järjesteleminen
aiheuttaisi kohtuutonta haittaa kyseisen yksikön toiminnalle. Sivutoimisen
opetuksen enimmäismää¬rän tulisi tällöinkin
rajoittua enintään 48 tuntiin lukukauden mittaisen apu¬rahakauden
aikana. |
|
TYÖTTÖMYYSKASSA JA AMMATTIYHDISTYKSET Aloittaessasi jatko-opinnot, sinun kannattaa liittyä ammattiyhdistykseen, jotka toimivat jäsenistönsä yhdyssiteenä, huolehtivat jäsenistön ammatillisesta edunvalvonnasta ja työhön liittyvistä oikeuksista ja eduista. Lista Akavan alaisista jäsenliitoista löytyy Akavan www-sivuilta. Yliopistotutkijoista suuri osa kuuluu Tieteentekijöiden liittoon jonka alaiseen Oulun yliopiston akateemiset -OYA ry kuuluu Oulun yliopiston tutkijoita. Ympäristöalalla tutkijat kuuluvat myös Ympäristöasiantuntijoiden keskusliittoon YKL ry ja tekniikan alalla Tekniikan akateemisten liittoon TEK ry:n. Erityisen
tärkeää tämä on mahdollisen työttömyyden sattuessa kohdalle. Tieteentekijöiden
liiton jäsenet ovat vakuutettuina työttömyyden varalta
Opettajien työttömyyskassassa. YKL:n ja TEK:n vuosijäsenet ovat pääsääntöisesti
vakuutettuja työttömyyden varalta
IAET-kassassa. Ammattijärjestön Jäsenet ovat oikeutettuja ansiopäivärahaan
jos työttömyyskassan jäsenyys on kestänyt vähintään 10 kuukautta ja työssäoloehto
on täyttyny jäsenenä ollessa. Työssäoloehto täyttyy, kun työttömyyttä
edeltävien 28 kuukauden aikana on ollut 43 viikkoa sellaisessa työssä,
jossa työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa ja palkka työehtosopimuksen
mukainen. Tarkat ohjeet siitä miten toimia työttömyden kohdatessa löytyvät
jokaisen ammatijärjestön kotisivuilta. |
|